Yhteen hiileen puhaltaminen. Itsensä likoon laittaminen. Toisten huomioiminen.
Nämä arvot koen saaneeni perintönä Topilta. On hyvä ymmärtää historiaa, jotta osaa suunnitella tulevaa.
Topi-isoenoni teki satoja lentoja tiedustelulentäjänä 1939-1945. Hän oli myös Pilvenveikko ja aito herrasmies, sen lisäksi että oli suvussamme erittäin pidetty henkilö. Häneltä riitti aina hymy ja kaunis sana muille läsnäolijoille.
Perinteiden mukaan lentäjän 100. lentoa juhlistettiin lennon jälkeen katajaisella kranssilla.
Mikä Pilvenveikot?
Pilvenveikot oli 1939-1945 sotiin osallistuneiden sotalentäjien klubi. Pilvenveikkojen merkki symboloi ystävyyttä: ’Se rinnassa käytiin taistot ilmassa, joskus maassakin, ja luotiin asevelihenki ja ystävyys sekä rakkaus isänmaahan.’
Ennen sukujuhlia Topi otti järjestäjältä selvää, kuinka monta naispuolista henkilöä juhliin oli tulossa – ja varasi mukaansa yhtä monta ruusua jaettavaksi.
Olen ehdottomasti tasa-arvon kannattaja, mutta se ei sulje pois sitä, etteivätkö miehet saisi huomioida naisia. Siinä missä naisetkin voivat huomioida miehiä.
Arvoperintö
Olen kiitollinen sotaveteraanien ponnisteluista, itsensä likoon laittamisesta ja saavutuksista. Heidän arvomaailmansa on ajatuksen arvoinen tänä individualismin aikakautena. Se tiivistyy hyvin opetusneuvos ja sotaveteraani Antti Henttosen lauseeseen: ’Emme me jokainen sotilas ja veteraani olleet yksilöinä sankareita, mutta me teimme yhdessä sen mitä tarvittiin.’
Sitä kuuluisaa joukkuehenkeä, sitä on hyvä olla. Paljon käytetty ’Veljeä ei jätetä’ -sanonta toimii myös tämän päivän siviilielämässä.
Kiitos kaikille sotiemme veteraaneille.
Lentäjä-luutnantti Topi Vuorinen lentäjätovereineen vuonna 1942.
Sotaveteraaneja Suomessa
Sotaveteraaneja on Suomessa jäljellä enää alle 6000 ja Turussa alle 200. Heidän keski-ikänsä on 95 vuotta. Viime vuonna siirryttiin maassamme historialliseen tilanteeseen, sillä enemmistö elossa olevista veteraaneista on nyt naisia.
Veikkauksen tuotoista ohjataan vuosittain Valtiokonttorille yli 100 miljoonaa euroa sotiemme veteraanien tukemiseen.
Äitinä ja purjehtijana minua huolettaa, missä kunnossa jätämme luonnon ja Saaristomeren tuleville sukupolville. Sinileväkukinnot ja veden sameus kertovat meremme saastumisesta. Ei ole kuitenkaan myöhäistä muuttaa kehityksen suuntaa. Ravinteiden aiheuttama kestämätön kuormitus merelle tulee kääntää laskuun. Tässä avainsanoina ovat kunnallinen päätöksenteko, peltojen kipsikäsittely, ravinteiden optimointi ja hulevesien käsittely.
Meidän tulee suunnata katse tulevaisuuteen. On merkityksellistä ohjata lapsia ja nuoria kunnioittamaan Saaristomerta ja ympäristöä. Lapset ovat tulevaisuuden päättäjiä. Voimme tuoda ympäristöajattelun vielä näkyvämmällä tavalla osaksi kaikkea kasvatusta ja koulutusta. Opetussuunnitelman tulee mahdollistaa päiväkodin ja koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen muun muassa lähiluonnossa. Kestävän luontosuhteen syntyminen edellyttää, että voimme viettää mahdollisimman paljon aikaa luonnossa. Luonnossa liikkuminen ja lasten ohjaaminen luonnon arvostamiseen on sellaista tekemistä, jolla jokainen aikuinen voi konkreettisesti edistää luonnon hyvinvointia myös tulevaisuudessa.
Yhteisten ranta-alueiden siisteydestä on pidettävä huolta häätämällä hanhet. Hanhien jätökset pilaavat meidän kaikkien yhteisiä virkistysalueita ja jätöksistä koituvien kolibakteerien johdosta on jouduttu jopa sulkemaan uimarantoja Suomessa. Hanhien jätökset luovat samalla varsinkin lapsiperheiden ajanviettoa varjostavan todellisen hygieniariskin. Esimerkiksi entisessä asuinpaikassamme Tapiolassa on ollut onnistuneita kokeiluja koirapartioista, joilla hanhia on häädetty yhteisiltä virkistysalueilta.
Meillä on mahdollisuus tehdä meri saavutettavammaksi kaikille lisäämällä Fölin lauttalinjoja. Näin tarjotaan kaikille kaupunkilaisille yhtäläiset mahdollisuudet päästä meren äärelle. Toisekseen lauttalinjat matkailun vetonaulana ovat varteenotettava asia. Lauttalinjat tulee nähdä investointina eikä vain kuluna. Turun merellisyys on voimavara, jota tulee hyödyntää – luonnon sallimissa luonnollisestikin.
Merellisyys ja ainutlaatuinen saaristo ovat Turun todellisia vetovoimatekijöitä. Pidetään niistä huolta!
5.-11.4. vietetään Lukuviikkoa. Se on Lukukeskuksen vuosittain huhtikuussa järjestämä valtakunnallinen lukutaidon teemaviikko, joka muistuttaa lukemisen tärkeydestä. Pohdin lukemisen tärkeyttä 3-vuotiaan taaperomme tuijotellessa Yle Areenasta Kaapoa. Äitinä minua mietityttää miten helposti lapset addiktoituvat päätelaitteisiin.
Suomalaisessa Lapsen uni ja terveys -pitkittäistutkimuksessa kartoitettiin lasten ruutuaikaa puolentoista vuoden iässä ja uudelleen viiden vuoden iässä. THL:n suositusten mukaan alle 2-vuotiaat eivät tarvitse ruutuaikaa lainkaan ja 2-4-vuotiailla ruutuaika saisi olla enintään tunti päivässä. Tutkimuksessa selvitettiin ruutuajan yhteyttä erilaisten psykososiaalisten oireiden esiintyvyyteen. Tutkimuksen 5-vuotiaat, joilla oli paljon keskimääräistä enemmän ruutuaikaa, oli selvästi kohonnut riski kaverisuhteiden vaikeuksille (1,59-kertainen). Myös keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus ja ylivilkkaus kasvoivat 1,53-2,18-kertaiseksi. Opettajaystäväni Hanna kommentoi: ’Mielestäni ruutuaika ja somemaailma ovat tuoneet mukanaan lyhytjänteisyyttä. Perehtyminen yhtään pidempään tekstiin tuntuu joillekin lapsille ja nuorille ylitsepääsemättömältä. Kaiken pitäisi tapahtua juuri nyt, nopeasti, ja tuottaa välitöntä iloa ja tyydytystä’.
Arveluttaa millaisia peruuttamattomia muutoksia päätelaitteiden käyttö nuorella iällä aiheuttaa lasten psykososiaaliseen kehitykseen. Näen käyttäytymisen muutokset läheltä jo ihan omassakin perheessäni. Nyt pitkien pyhien aikana huomasin, että lapsi sai hieman varkain normaalia paljon enemmän ruutuaikaa. Emme olleet tarkkoina ruutuajan kanssa – ja samalla huomasin, että ns. turhan kiukuttelun määrä lisääntyi huomattavasti. Tästä huomiosta johtuen testaankin nyt lukuviikon ajan ruudutonta viikkoa – eli ei yhtään ruutuaikaa lapselle – ja tarkkailen vaikuttaako tämä 3-vuotiaamme käytökseen. Me vanhemmat joudumme tällä viikolla myös tarkkailemaan digitaalisten laitteiden käyttöämme. Arvelen, että eniten tällä viikolla perheessämme kärsii urheiluhullu isä.
Mediankäytön tavat muodostuvat jo varhain. Meidän vanhempien onkin syytä tiedostaa, missä tilanteissa ja kuinka usein sallimme digitaalisten laitteiden käytön. On hyvä, jos ei aina anneta sitä helpointa vaihtoehtoa eli päätelaitetta lapselle. Jos lapsi tylsistyy, on se vaan hyvä – lapsi keksii kyllä tekemistä ja näin mielikuvitus kouliintuu. Lukutaito mahdollistaa opiskelun ja antaa mahdollisuudet moneen ammattiin. Suomessa on maailman parhaaksikin nimetty koululaitos, jossa lukeminen opitaan ja jossa sitä tuetaan monin keinoin. Kodin rooli on tärkeä kannustettaessa monipuoliseen lukemiseen. Korona-aikana ovat harrastukset tauolla ja uimahallit suljettuina – tällöin suuntautuu lisääntynyt ’vapaa-aika’ helposti ja valitettavasti ruutuihin ja someen eikä lukemiseen. Kannustetaan itseämme ja toisiamme ohjaamaan lasten ja nuorten huomio pois ruudusta. Kiinnitetään katse kirjoihin ja muuhun tekemiseen. Hyvää lukuviikkoa!
’Uskalsiko kukaan äänestää paluumuuttajaa?’ on kysymys, johon saadaan vastaus vajaan kuukauden päästä. Onko ollenkaan järkevää ryhtyä kuntavaaliehdokkaaksi asuttuaan vain pari kuukautta kaupungissa? Päätös lähteä ehdokkaaksi tehtiin suurella tunteella – vahva halu edistää tärkeäksi kokemiani asioita johti siihen, että lähdin ehdolle.
Nyt kuntavaaleihin on muutama viikko aikaa. Olen saanut tuntemattomilta runsaasti kysymyksiä ja valtavasti kannustavia viestejä. Olen oppinut Turun asioista todella paljon opiskelemalla ja keskustelemalla. Olen myös saanut mahtavia uusia turkulaisia kontakteja, jopa ystäviä.
Ehdokasnumeroksi sain numeron 581. Sitä äänestämällä saa Turun valtuustoon aikaansaavan ja fiksun ekonomin, jolla on kokemusta isojenkin budjettien hallinnoinnista ja suurien hankkeiden viemisestä maaliin. Äidin ja purjehtijan, jota kiinnostaa missä kunnossa jätämme Saaristomeren jälkipolville. Kasvattajan, jota kiinnostaa millaista on varhaiskasvatus ja koulunkäynti Turussa. Tyttären ja vastuunkantajan, jolle merkitsee senioriemme hyvät palvelut ja elämä.
Muista äänestää – 581 on erinomainen valinta Turussa!
Helmikuussa 2021 olin perheeni kanssa juuri muuttanut takaisin Turkuun pääkaupunkiseudulta. Vain viikko muuttomme jälkeen kaupunginjohtaja Minna Arve soitti ja kysyi, lähtisinkö Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi. Suostuin siksi, että tämä on hieno mahdollisuus päästä vaikuttamaan kotikaupunkini asioihin. Ehdolle asettumisen taustalla saattoi olla myös suvussa kulkenut taipumus vaikuttamistyöhön: 1950-60-luvulla isoisäni Armas Härkönen toimi kansanedustajana.
Tässä tarkemmin ajatuksia kolmesta pääteemastani, joista haluan kuntapoliitikkona olla päättämässä.
1) Lapsiperheiden ja senioreiden asiat. Ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee kiinnittää huomiota.
Varsinkin nuorten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt viime aikoina. Mielenterveyden ongelmat tulisi pystyä tunnistamaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Tarpeen tullen hoitoon tulisi päästä todella nopeasti. Tällä hetkellä resurssitilanne on huono. Koulukiusaamisessa tulisi olla nollatoleranssi ja Etelä-Karjalan malli* liittyen koulukiusaamiseen voisi olla keino kitkeä vakavimpia kiusaamistapauksia. Harrastukset ovat keskeisessä roolissa arjen hyvinvoinnin lisäämisessä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi suoda mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Liikuntapaikkojen ilmaisuus alle 20-vuotiaille tulee jatkossakin säilyttää.
Alle kouluikäisen lapsen äitinä tiedän, että pikkulapsiperheessä arki on aika rutiininomaista ja intensiivistä. Tärkeimpiä asioita ovat hyvä päivähoito sujuvan matkan päässä kotoa, ja turvalliset, kivat leikkipuistot. Niissä puistoissa minäkin vietän paljon aikaani oli sää mikä tahansa. Leikkipuistojen turvallisuudesta tulee huolehtia ja päivähoitopaikkoja tulee löytyä riittävästi molemmilla kotimaisilla kielillä. Näistä asioista haluan kuntavaltuutettuna huolehtia.
Lapsiperheiden tukipalveluita tulee olla saatavilla matalalla kynnyksellä. Lastenhoidon tukipalvelut ovat todella tärkeää toimintaa varhaisen vaiheen puuttumiseksi ja lapsiperheiden arjen avuksi. Vanhempien jaksaminen on lasten hyvinvoinnin avain.
Mitä tulee pikkulapsiperheen vertaistukeen ja sosiaaliseen toimintaan, on esimerkiksi perhekahvilatoiminta tärkeää. Se voi olla pientä lasta kotona hoitavalle vanhemmalle se ainoa keino saada tukiverkkoja tai sosiaalisia kontakteja intensiiviseen pikkulapsiaikaan. Kaikki palvelut tulee ehdottomasti olla saatavilla molemmilla kotimaisilla kielillä. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on panostamista tulevaisuuteen!
(*Käytännössä Etelä-Karjalan malli toimii näin: jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Tekijä ohjataan Vintiö-ryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja.)
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen on panostamista tulevaisuuteen.
Turussa tulee olla senioreille monenlaista harrastus- ja virkistystoimintaa tarjolla. Tämä auttaa ylläpitämään psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä, ja ennaltaehkäisee yksinäisyyttä. Tuetaan seniorijärjestöjen toimintaa avustuksin ja tarjotaan heille kokoontumistiloja. Senioreiden palveluita voidaan kehittää digitaalisemmiksi, mutta samalla tulee huolehtia niiden saavutettavuudesta myös perinteisin keinoin. Digitaalisten apuvälineiden käytön opastaminen senioreille tulee ottaa vahvasti mukaan toimintasuunnitelmiin.
Haluan, että senioreiden kotihoitopalveluihin panostetaan. Senioreiden asuminen kotona on mahdollistettava, aina silloin kun se on järkevää ja mahdollista.
2) Tasapainoinen talous ja yrittäjämyönteisyys.
Turun tulee olla yrityksille hyvä paikka toimia. Yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja. Yritysten tukipalveluiden tulee olla riittäviä ja lupaprosessit on saatava nopeammiksi. Mielestäni uudenlaisia tapoja ohjata liiketoimintaa paikallisille yrityksille tulee myös suunnitella esimerkiksi palvelusetelien muodossa.
Suuriin investointeihin ja hankintoihin tarvitaan hyvää projektijohtoa ja tiukempaa kulukuria. Isojen hankkeiden huolellisella talouskurilla huolehditaan, että nykyinen verotustaso riittää ja verotulot riittävät kattamaan kaikki kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut. Huolelliset hankeselvitykset ovat kaiken a ja o.
3) Saaristomeri ja merellisyys. Suomen kaunein maisema on vaarassa!
Äitinä ja pitkän linjan purjehtijana minua huolettaa, missä kunnossa jätämme Itämeren tuleville sukupolville. Sinileväkukinnot ja veden sameus kertovat meremme saastumisesta omaa tarinaansa. Ei ole kuitenkaan myöhäistä muuttaa kehityksen suuntaa. Ravinteiden aiheuttama kestämätön kuormitus merelle ja ainutlaatuiselle biosfäärille tulee kääntää laskuun. Tässä avainsanoina ovat kunnallinen päätöksenteko, lannoitteiden optimointi, sekä varsinkin hulevesien käsittely ja puhdistaminen.
Merta ja ainutlaatuista saaristoa Turun vetovoimatekijöinä tulisi pystyä hyödyntämään enemmän, luonnon sallimissa puitteissa. Erinomainen lisä Föli-verkkoon muutama vuosi sitten oli lauttareitti Hirvensaloon ja Ruissaloon. Näitä lauttalinjoja lähisaariin voisi mielestäni lisätä ja syitä on ainakin kaksi. Kaikille kaupunkilaisille tulee antaa tasapuolisesti mahdollisuuksia nauttia merestä ja tarjota pääsy meren äärelle. Toisekseen tämä on myös turismin vetonaulana varteenotettava asia.
Miksi siis äänestäisit minua?Turun päätöksentekoon tarvitaan nyt tuoreita näkökulmia ja fiksua päätöksentekoa. Haluan olla rakentamassa Turkua, jossa on hyvä asua ja yrittää ja johon halutaan muuttaa.
Pari sanaa taustastani: olen syntyperäinen turkulainen, kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta, ja työkseni toimin markkinointipäällikkönä. Vapaa-aikana urheilen ja mökkeilen paljon. Perheeseeni kuuluu yrittäjämies ja alle kouluikäinen poika. Olen asunut ympäri Suomea ja pari vuotta Ranskassakin, mutta olen sitä mieltä, että Turku on paras paikka asua.
Olen paluumuuttaja, ja syntyperäinen turkulainen. Palasin Turkuun perheeni kanssa korona-aikaan helmikuussa 2021. Siinä välissä kävin parikymmentä vuotta muualla Suomessa ja Euroopassa selvittämässä, onko muualla asiat paremmin. Vastaus: on ja ei ole. Koska muuttomme tapahtui aivan äsken, niin tarkastelen asioita vielä ruusunpunaisten lasien läpi – onhan minulla käynnissä uusi kuherruskuukausi Turun, vanhan kotikaupunkini kanssa.
Palasimme Turkuun, koska korona mahdollisti minulle ja miehelleni etätyönteon väliaikaisesti mistä päin maailmaa vain. Palasimme, koska yrittäjämieheni – syntyperäinen uusmaalainen – halusi asua Turussa, ’siinä eurooppalaistyylisessä kompaktissa pikkukaupungissa, jossa ihmiset pukeutuvat hyvin ja jossa jokiranta on täynnä fantastisia ravintoloita’. Palasimme, koska täällä asuvat minun vanhempani sekä siskoni perheineen. Minun juureni ovat täällä.
Vetovoimatekijöitä Turkuun muuttoon oli toki muitakin:
1) Pienemmät asumisen kustannukset. Muutimme Turkuun vuokralle keskustaan ja saimme kaksi kertaa enemmän neliöitä halvemmalla kuin mitä pienemmästä asunnosta Espoon Tapiolassa maksoimme. Myöskin vakuutusmaksut ovat edullisempia Turussa, vaikka neliöiden määrä nousi huomattavasti. Koska matkat esimerkiksi päiväkotiin ovat lyhempiä, on auton päivittäinen käyttö vähentynyt radikaalisti ja täten myös bensiininkulutus.
2) Turussa ei ole liikenneruuhkia, pääkaupunkiseutuun verrattuna. Siskoni tosin aina muistuttaa, että kylläpäs on ruuhkia. Totta, klo 16-16.30 maissa voidaan tosiaan tavata useampi auto peräkkäin esimerkiksi Martissa suuntaan Hirvensalo. Tämä keskustelu hymyilyttää meitä vuosikymmeniä pääkaupunkiseudulla asuneita ?
3) Uskomme, että Turussa on ihmisen hyvä elää ja kasvaa – meillä on alle kouluikäinen poika, jonka haluamme kasvattaa mahdollisimman turvallisessa ja hyvinvoivassa ympäristössä, kulttuurin kehdossa, Suomen Turussa. Ehkäpä poikamme löytää opinahjon aikanaan jostain Turun korkeakouluista.
4) Turku on viihtyisä. Turussa on kompakti keskusta – voit kävellä käytännössä melkein kaikkialle. Turku on monin paikoin vihreä ja puistoinen kaupunki. Vanhoja, kauniita rakennuksia on onneksi säilytetty ja entisöity kiitettävästi. Jokirannan ja koko kaupungin ravintolatarjonta on niin monipuolinen ja korkeatasoinen, että monet helsinkiläiset ystäväni käyvät Turussa jopa pelkästään syömässä ja matkaavat yöksi kotiin nukkumaan!
5) Turulla on maailman kaunein saaristo. Sinä tiedät sen.
Elämä Turussa ei ole kuitenkaan pelkästään kuin Strömsössä. Vetovoimatekijöiden vastapainona ihmettelyn aiheitakin on:
1) Miksi Turun veroprosentti on niin korkea? Espoossa ja Helsingissä maksoimme 1,5% vähemmän tuloveroa, mutta julkisten palveluiden tarjonta ja saatavuus olivat yhtä hyvällä tasolla kuin Turussakin.
2) Julkisten hankkeiden toteutuksessa budjetit ja hankkeiden arvioidut läpimenoajat usein ylittyvät. Mitä esimerkiksi Tampere tekee paremmin isojen hankkeiden toteutuksissa, kun ne pysyvät paremmin suunnitelluissa raameissa?
3) Pikkumiehemme ihmettelee, miksi funikulaari ei useinkaan toimi 🙂
Plussia on kuitenkin paljon enemmän kuin kritisoinnin aiheita. Olen onnellinen, että teimme mikrotasolla perheellemme ison päätöksen ja palasimme Turkuun. Vielä kun löytäisin miehelleni turunkielen kurssin, niin täydellinen paluumuutto maailman parhaaseen asuinpaikkaan olisi valmis.
Kiva olla täällä takaisin – kiitos Turku, kun otit meidät avosylin vastaan.
Tämä kirjoitus perustuu puhtaasti siihen, miltä asiat näyttävät paluumuuttajan silmin.
Olen asunut yli 20 osoitteessa Suomen eri kaupungeissa ja Euroopassa – tästä huolimatta Turku on asuinpaikkana ylivoimainen ykkönen.
Hallitukselta tuli päätös – 8.3. suljetaan ravintolat kolmeksi viikoksi. Pandemian kiihtymistä hallitessa keinot ovat varsin järeitä. Ravintola-alan yrittäjillä ja työntekijöillä on takanaan jo vuosi hyvin vaikeaa taivalta. Ja sille ei ihan lähitulevaisuudessa loppua valitettavasti näy.
Kun ravintolat 8.3. suljetaan, niin Take away eli ulosmyynti kuitenkin sallitaan. Onneksi. Se auttaa pitämään ainakin osan työntekijöistä töissä ja yrityksen pyörät pyörimässä. Hallitus on myös luvannut tukea ravintoloita tässä tilanteessa. Huolestuttavaa tässä vain on se, ettei ole mitään tietoa milloin yritykset ne tuet saavat.
Meitä kaikkia kansalaisia tarvitaan nyt talkoisiin – auttamaan ravintola-alan yrityksiä selviämään tästäkin koettelemuksesta. Voimme jokainen auttaa näin vaikeina aikoina edes vähän käyttämällä ravintoloiden palveluita sen verran kuin kukkaro kullakin antaa myöden. Take away -lounaan saa monesta paikasta kympillä.
Jotta kuluttajilla oikeasti riittää rahaa myös muun muassa ravintolapalveluiden kulutukseen, on tärkeää ettei kuntaveroa enää kiristetä. On tärkeää, että talouden pyöriä pidetään pyörimässä tällä tavoin. Ei laiteta verotusta liian tiukalle, jotta kuntalaislla on varaa myös kuluttaa.
Lupaan ostaa etätyöläisen lounaani joka päivä jostain paikallisesta ravintolasta tuon kolmen viikon ajan, jonka ravintolat joutuvat olemaan kiinni. Pelkästään se ei tietenkään pidä pieniä ravintoloita hengissä ja alan ihmisiä töissä ja leivän syrjässä kiinni , mutta teen oman pienen osuuteni näin ravintola-alan eteen.
Lähdetkö mukaan talkoisiin?
Meitä kaikkia kansalaisia tarvitaan nyt talkoisiin.
This is some dummy copy. You’re not really supposed to read this dummy copy, it is just a place holder for people who need some type to visualize what the actual copy might look like if it were real content.
If you want to read, I might suggest a good book, perhaps Hemingway or Melville. That’s why they call it, the dummy copy. This, of course, is not the real copy for this entry. Rest assured, the words will expand the concept. With clarity. Conviction. And a little wit.
In today’s competitive market environment, the body copy of your entry must lead the reader through a series of disarmingly simple thoughts.
Gallery
All your supporting arguments must be communicated with simplicity and charm. And in such a way that the reader will read on. (After all, that’s a reader’s job: to read, isn’t it?) And by the time your readers have reached this point in the finished copy, you will have convinced them that you not only respect their intelligence, but you also understand their needs as consumers.
This is some dummy copy. You’re not really supposed to read this dummy copy, it is just a place holder for people who need some type to visualize what the actual copy might look like if it were real content.
If you want to read, I might suggest a good book, perhaps Hemingway or Melville. That’s why they call it, the dummy copy. This, of course, is not the real copy for this entry. Rest assured, the words will expand the concept. With clarity. Conviction. And a little wit.
In today’s competitive market environment, the body copy of your entry must lead the reader through a series of disarmingly simple thoughts.
All your supporting arguments must be communicated with simplicity and charm. And in such a way that the reader will read on. (After all, that’s a reader’s job: to read, isn’t it?) And by the time your readers have reached this point in the finished copy, you will have convinced them that you not only respect their intelligence, but you also understand their needs as consumers.
This is some dummy copy. You’re not really supposed to read this dummy copy, it is just a place holder for people who need some type to visualize what the actual copy might look like if it were real content.
If you want to read, I might suggest a good book, perhaps Hemingway or Melville. That’s why they call it, the dummy copy. This, of course, is not the real copy for this entry. Rest assured, the words will expand the concept. With clarity. Conviction. And a little wit.
In today’s competitive market environment, the body copy of your entry must lead the reader through a series of disarmingly simple thoughts.
Käytämme evästeitä varmistaaksemme, että tarjoamme sinulle parhaan kokemuksen verkkosivustollamme. Jos jatkat tämän sivuston käyttöä, oletamme, että olet tyytyväinen siihen.OkEiPrivacy policy
